Miten hyönteiset lentävät? Tiede on tutkinut mm. kimalaisia ja muita hyönteisiä ja tehnyt laskelmia, että ne eivät pysty lentämään pelkän räpyttelynopeuden aikaansaamana. Miettikääpä vaikka jotain kimalaista, se ei ole millään tavalla aerodynaaminen ja sen siivet ovat todella pienet verrattuna sen kehon kokoon. Vähän sama kuin 100 kiloiselle läskille laitettaisiin kaksi kylpymattoa käsiin ja sanottaisiin, että räpyttele näitä. Ei kuulosta kauhean todennäköiseltä, että hän nousisi ilmaan pelkkiä mattoja heiluttelemalla.
Netin ihmeellinen maailma koittaa selittää kimalaisten lentoa seuraavasti:
"Kimalaiset pystyvät lentämään ainutlaatuisen siipirakenteensa ja liikkuvuutensa ansiosta; ne räpyttelevät siipiään suurilla nopeuksilla kahdeksikkoa muistuttavassa liikkeessä, jolloin syntyy nostovoimaa tuottavia pyörteitä. Tämän ansiosta ne voivat kantaa raskaita kuormia ja leijua paikallaan näennäisen pienistä siivistään huolimatta."
Mitä jos räpytysnopeus ja aerodynamiikka ei selitäkään kimalaisen lentoa, niin mikä sen voisi selittää?
Luonnon tuottamaa antigravitaatiota (mm. mehiläisten ja kovakuoriaisten tuottamaa antigravitaatiota) tutki Viktor Grebennikov 1980-luvulla.
Grebennikov tutki mehiläisiä ja kuoriaisia ja kehitti tutkimustensa perusteella vuonna 1988 CSE:n (Cavity Structural Effect) joka on efekti, joka muodostuu mikroskooppisista rakenteista ja muodostelmista hyönteisten siivissä, joka hänen mukaansa pystyi manipuloimaan vetovoimaa.